Finlandia Cheese

Jopas jotakin! Työskentelen postausta, jossa mainitsen tämän maan juusto-ongelman ja kuinka ollakaan meidän lähikaupasta löytyi Finlandia juustoa, eli kun hetken aikaa googlettelin, on tämä Valion juustopaketti!! En ajatellut kirjoittaa amerikkalaisista juustoista sen enempää, mutta tämän uuden löydön takia taidan valottaa hieman omista juustokokemuksista. Jos haluaa verrata eri näkemyksiä, voi käydä lukemassa blogikollegan ajatuksia amerikkalaisista juustoista täältä. En siis ole erityisen tyytyväinen juustovalikoimaan. Toki Trader Joe's:ssa ja Whole Foods:ssa on valikoima ihan eri kuin marketeissa, mutta silti... Kun kaikki on vaan sitä cheddaria. Olen Arkijuuston ja rasvattoman Oltermannin suurkuluttaja, niin jotenkin nämä senttimetrin pakuiset cheddarviipaleet ei ihan iske. Välillä on ihana syödä jotain superrasvaista vuohenjuustoa viinin kanssa, mutta arkena pitää olla jotain kevyempää. Onneksi pakkasin mukaan juustohöylän, eihän tästä elämästä olisi muuten mitään tullut ;) Valmiiksiviipaloidut juustot on aivan superpaksuja, kuten kuvasta näkyy, eikä niistä ole arkeen. Jätän usein juuston kokonaan pois voileivistä tämän tilanteen takia, mutta välillä kun on niin kiva syödä sitä juustoa! 

Mutta takaisin tähän tämänpäiväseen löytöön. Finlandia juustot on Valion tuottamia tai osittain Valion omistuksessa (en lähtenyt kaivelemaan yhtiön tilinpäätöstä, niin paljon tämä tieto ei minua kosketa) ja osa tuotteista tuodaan maahan jopa Suomesta asti! Innostuin oitis Lacey Swiss-juustosta. Näyttää Oltermannilta, mutta rasvaa vaan 6%... eli maistuuko tämä pahville..? Lähden tästä välittömästi tutkimusmatkalle TJ:iin ja WF:iin, josko tätä Finlandiaa löytyisi heidän valikoimasta. 

Toinen huomio kun muutin, enkä pakannut omaa Fiskarsin juustohöylää mukaan vaan kävin ostamassa ihan uuden, niin miksi uusi höylä leikkaa aivan liian paksuja viipaleita? Minun 20 vuotta vanha (ehkä äidiltä pöllitty) juustohöylä leikkaa nättejä superohuita viipaleita. Onko niin että kaikki uudet höylät tosiaan leikkaa pelkästään paksuja viipaleita? Onko Valio maksanut Fiskarsille, että höylät leikkais paksumpia viipaleita, niin että juustoa menis enemmän kaupan? Tiedä häntä, mutta tämä asia mietityttää joka kerta kun höylään juustoani. 

Juustoista viikonloppua!
Camilla

Translate: What a nice surprise today at the grocery store! I found some Finlandia cheese! It is actually owned (or the cheese is produced..) by Valio from Finland and they even have some of their butter and cheese products shipped to the States from Finland. Most products are made here in the States though. How awesome is that? According to Finlandia's website they sell their products at Whole Foods and at Trader Joe's. I found this one at Giant near our house in Arlington. 

Air and Space Museum Osa 1

Koko viikon kaikki touhottivat torstain ukkosmyrskystä ja olin suunnitellut aikataulut sen mukaan. Kävimme keskiviikkona yhdeksän kilometrin kävelylenkillä, koska torstaina pitäisi sataa. Torstaina aamusalin jälkeen oli ihan mieletön keli eikä mistään ukkosmyrskystä ollut tietoakaan ja ajattelin että voidaankin lähteä Washingtoniin katsomaan nähtävyyksiä (ei olla vielä nähty kaikki :D). Juuri kun olimme astumassa ulko-ovesta ulos, alkoi vesisade ja palattiin alkuperäiseen suunnitelmaani - ilmailumuseo Virginiassa. Oletin sateen jatkuvan koko päivän, mutta se olikin vaan tunnin mittainen sadekuuro ja kun huomasimme upean auringonpaisteen olimme jo museossa, eikä asialle voinut enää mitään. Vietimme siis kevään kauneimman ja lämpimämmän päivän sisätiloissa. Mutta meillä oli muutenkin asioita hoidettavana museon läheisyydessä, niin tuli ainakin kaikki hoidettua.

Lockheed SR-71 Blackbird

Air and Space Museum, Virginia

Enivei se säästä, Smithsonian National Air and Space Museum löytyy sekä Washington DC:stä että Virginiasta, Dullesin lentokentän vierestä. Huomasin etten ollut kirjoittanut Washingtonin museosta ollenkaan, joten osa 2 tulossa myöhemmin. Halusin tehdä kunnon postauksen museosta, koska koen ilmailumuseon kuuluvan must see-listalle, vaikka matka Washingtoniin kestäisi päivän. Tämä postaus käsittelee siis pelkästään Virginian museota. 

Discovery avaruussukkula

Discovery avaruussukkula

Discovery avaruussukkula

Ajomatka Washingtonista on noin 35 minuuttia länteen päin ja pysäköinti maksaa 15 dollaria. Museohan ei maksa mitään. Jos auto on kotosuomessa tai auto ei kuulu muuten vaan varustukseen, pääsee Virginian museoon myös julkisilla. Washington DC:n ilmailumuseolta kulkee bussi, joka kestää peräti 1,5 tuntia tai sitten pääsee ihan julkisilla, eli ilmeisesti metro+bussi. Museo on yksi iso hangaari ja esillä on tuhansia ilmailuun liittyviä esineitä. Lähtisin veikkaamaan kahtasataa lentokonetta, helikopteria ja avaruusaluksia :) Tunnetuimmat lentohärvelit on Lockheed SR-71 Blackbird, Concorde ja Discovery avaruussukkula. 

Concorde

Concorde

Kaikki kolme edellämainittua oli ihan mielettömiä nähdä! Blackbird on ensimmäinen lentokone, minkä vierailija näkee astuessaan hangaariin ja on todella mahtava ensikosketus museoon. Concordesta olin jopa minä kuullut aikaisemmin. Ihan uskomatonta että lentokone voi lentää Atlantin yli neljässä tunnissa! Concorde on ainut Tupolev Tu-144:n ohella kaupallisena matkustajalentokoneena ollut ääntä nopeampi lentokone. Koneita valmistettiin ainostaan 20 kappaletta. Concorde ei siis enää lennä Atlantin yli korkeiden kustannusten takia, joten se pääsi eläkkeelle 25:n vuoden uransa jälkeen. 

Discovery avaruussukkula vietti avaruudessa 20:n uransa aikana peräti 365 päivää avaruudessa ja teki jopa 39 matkaa avaruuteen. Discovery pääsi eläkkeelle 2011 teknisten ongelmien takia. Kai avaruussukkulatkin vanhenevat :) 

Niinkun kaikissa muissa Smithsonian museoissa, tässäkin museossa oli pelkästään McDonald's ravintola. Unohdin ottaa eväät mukaan ja jouduttiin syömään mäkkärissä. Onneksi niillä on nykyään tarjolla salaatteja ja wrap:ejä, joten jos museokäynti ajoittuu lounasaikaan, ei ole pakko syödä hampparia ja ranskalaisia. Ja onneksi mäkkärin kahvi on juotavaa :) 

Kävimme myös Observation Tower:ssa - 360 astetta 12:sta kerroksesta ja näkyvyys oli eilen 20 kilometriä. Tornista näkyy Dullesin lentokenttä ja oli hauska katsella lentokoneiden lähtöjä ja laskuja. Ja hauska juttu: Dullesin lentokentän terminaalin ja tornin on suunnitellut Eero Saarinen, Eliel Saarisen poika. Hyvä Suomi! 

Vielä lopuksi, jos joku huomasin pienen kuvaongelman blogissa tässä kahden viime päivän aikana, niin se johtui siitä että kun poistin ison kasan kuvia puhelimesta niin jostain syystä mikälie ohjelma poisti myös kuvat Googlen pilvipalvelusta ja samalla Bloggerista. Ongelma on nyt mahdollisesti korjattu ja blogi pitäisi olla taas normaalin näköinen :) Tekniikka ja minä ei olla hyvä yhtälö! 

Hyvää viikonloppua!
Camilla

Translate: We went to the Smithsonian National Air and Space Museum in Virginia, near Dulles Airport. They had some awesome aircraft, for example the Discovery and the Concorde. And did you know that the terminal at the Dulles airport was designed by a Finnish architect :) 

Kulttuurieroja

• On ok ulkoiluttaa koiraa pyjamassa ihan täällä keskustassa. Aamuihmisenä käyn ulkoiluttamassa itseäni siinä aamukuden maissa (juoksutrikoissa ja urheilutopissa), jolloin koko naapuruston koirat pääsevät aamupissalle samaan aikaan - koiranomistajan tallustellessa kukkakuvioisessa flanellipyjamassaan... Tai on ok käydä Walmartissa ruokakaupassa pyjamassa, kunhan muistaa ottaa mukaan Luis Vuittonin laukun olalle..

• On ok tulla ja mennä ryhmäliikuntatunneille juuri siihen aikaan mikä itselleen sopii. Ja painoja voi siirrellä ympäriinsä miten haluaa ja vaikka kesken kaiken kun porukka hyppii steppilaudalle ja heiluttaa käsiään valtoimenaan. Se ei ole vaarallista täällä. Mutta jos lunta tulee taivaalta on vaarallista mennä ulos...

• Harva asiakaspalvelija tietää oikeestaan mistään mitään. Eikä ainakaan omasta työympäristöstään. Eipä heille maksetakaan juurikaan mitään palkkaa, joten miksi vaivautua edes yrittämään.

• A4:sen paperi ei ole saman kokoinen Amerikassa kuin Suomessa... Eikä rei'ittäjä ole saman kokoinen -> Suomalainen paperi ei mahdu Amerikkalaiseen rei'ittäjään saati tee samalla etäisyydellä reikiä paperiin kuin Suomalainen rei'ittäjä -> Amerikkalaiset paperit reikineen ei mahdu minun mappiin... Huh, että on hankalaa...

• Miehille on ihan ok lähteä baanalle kauluspaidassa, suorissa housuissa ja vaelluskengissä.

• Onnettomuuden sattuessa moottoritiellä ei sitten liiku kukaan moneen tuntiin, paitsi koko kylän poliisiautot, jotka saapuvat sankoin joukoin tukkimaan liikennettä vielä entisestään. Jos liikenne pysähtyy motarilla on parempi soittaa ja perua loppupäivän treffit.

• On ok jutella kenen kanssa vaan, vaikka ei tuntisi ihmistä. Lennän pyllylleni joka kerta kun minulta kysytään kuinka pitkä olen, laukkuani tai kenkiäni kehutaan ym.

• Amerikkalaiset tosiaan maksaa laskunsa shekeillä... Huoh. 

Väheksymättä toisten ihmisten tapaa elää ja toimia. Itse koen matkailun avartavana ja haluan oppia eri ihmisten tapoja ja kuulla miksi joku toinen tapa on parempi. Mutta välillä tarvii ihmetellä ihan ääneen onko jossain jutussa mitään järkeä... 

Translate: Some things I've noticed that Finns do differently than Americans. Like to leave your house in your pajamas - have you ever seen a Finn going to Prisma in PJ's? I've always thought that culture differences enriches my life but sometimes you have to wonder why someone does their thing the way they do it :) 

Yövuorot ja viimeiset kuvat matkalta

Olisin halunnut ikuistaa muita yhtä hauskoja liikennemerkkejä, mitä matkan varrella näkyi, mutta tämä pääsi ehdottomasti top kolmoseen! / I wish I would have taken more pictures of the craziest traffic signs we saw on our trip but this one made it definitely to top three!

Meidän perheessä alkoi tänään kahden viikon kestävä yövuoroviikot, mikä tarkoittaa että mies pörrää jaloissa päivät pitkät kun minä yritän saada jotain järkevää aikaiseksi. Olen kehitellyt itselleni päivärutiinit ja nyt joutuukin sopeutumaan siihen että kotona meitä onkin kaksi. Siinä mielessä tosi kiva, että herätyskello ei soi 4.40, vaan vasta 5.30. Spinning alkaa kuudelta ja uima-allas aukeaa kuudelta, joten saan nukkua vähän pidempää. Miehen ollessa päivätöissä, teen meille aamupalat ja lounaat sillon puoli viiden jälkeen ja saan juoda aamukahvini rauhassa ennen aamujumppia, mutta pakko myöntää että oli ihana nousta vasta puoli kuudelta tänä aamuna :) 

Voi että olisin halunnut nähdä Amish-hevoskärryn, mutta nyt sai pelkkä varoitusmerkki riittää / My biggest wish was on our drive a Amish horse carriage but unfortunately I only saw the warning sign

Olen sovitellut opiskeluni miehen aikataulujen mukaan, jotta vapaapäivät voidaan viettää yhdessä, mutta koska pääsykokeisiin on ainoastaan tasan kymmenen viikkoa on aika ottaa järeet aseet peliin ja joudun opiskelemaan kolmen päivän sijaan neljä päivää viikossa. Mies tekee siis vuorotyötä ja on kerrallaan joko kaksi tai kolme päivää töissä ja vastaavasti kaksi tai kolme vapaalla. Tämä on mahdollistanut minullakin heittämällä kymmenen tunnin työpäivät. Jos tekisin maanantaista perjantaihin kymmenen tuntia töitä per päivä, olisin keskiviikkoon mennessä aivan poikki. Olenkin ollut erittäin tyytyväinen ratkaisuun. Nyt kuitenkin on aika ottaa viikkoon yksi lukupäivä lisää, jotta pysyn aikataulussa. Olen omasta alkuperäisestä aikataulusta viikon myöhässä yllättävien lomamatkojen takia ja alkukankeuden takia, mutta nyt kun lukeminen kulkee aion ottaa kaikki hyöty irti energiasta. Eihän minulla kaikki ole kiinni tässä koulussa, mutta koska kyseessä on haave jo kahden vuoden takaa, aion antaa tälle kaikkeni. Vaikka se tarkottaisi että mies saa luvan keksiä muuta tekemistä, kun minä opiskelen :)

Pennsylvanian vuoristot / Pennsylvanian mountains

Kuten edellisessä postauksessa mainitsinkin, meillä on sängyn kanssa ollut pieniä vastoinkäymisiä ja eilen kävimme vaihtamassa patjat uusiin. Edellinen patja oli aivan kamalan kova ja meidän molempien alaselät oli aivan tulessa joka aamu. Veimme patjan takaisin, ilman kuittia, ja saimme täyden hyvityksen ostoksesta. Koska tiesin että Ikealla on 90:n päivän palautus sängyistään, halusin käydä kokeilemassa eri patjoja. Siellä kävikin niin, että patja, mihin ihastuttiin olikin melkein 400 dollaria halvempi kuin edellinen patja. Kannoimme patjan sunnuntai-iltapäivänä makuuhuoneeseemme. Nähtäväksi jää kuinka paljon parempi patja on vai joudummeko vaihtamaan tämänkin. Vieraillessamme Niagaran putouksilla isännällämme oli sellainen kananmunakotelon muotoinen vaahtopatja sängyssä ja ajattelimme kokeilla toimiiko se vielä paremmin uuden patjan kanssa. Sekin jää nähtäväksi nukummeko paremmin vaahtopatjan kanssa. 

Eiren jäätynyt järvi. Eiren järven vesi laskee Niagaran putouksille / The frozen Lake Eire

Eire-järvi / Lake Eire

Tälle viikolle ei oikeastaan ole mitään suurempia suunnitelmia. Yritän lukea mahdollisimman paljon ja käydä treeneissä, jos tästä ruhosta tippuisi muutama ylimääräinen kilo pois. Kuvia olen ottanut todella vähän viime aikoina, niin vaikea muistaa mitä onkaan tullut tehtyä. Ehkä tässä oli tämän maanantain ulosanti, pää lyö tyhjää pitkän päivän jälkeen. Toivottavasti muilla maanantaijumi häviää tiistaiaamun valjettua!

Kuvat on Niagaran putouksien ajomatkan varrelta. Kaikkea sitä näkee ja kokee kun matkustaa! 

Hyvää alkanutta viikkoa!
Camilla

Translate: For the next two weeks I'll be sleeping on my own when my boyfriend will be working the night shift. It's kind of good because I have a lot of time except when he wakes up he's just disturbing my studies. We got a new bed from Ikea yesterday and hopefully this is a little bit better. The last one was way too hard so we've had a lot of back pain. No big plans for this week except work and studies :) The pictures are still from our road trip to the Niagara Falls last week. 

Se toinen puoli Niagaran putouksista

Kun suuntasimme Niagara Falls:in kaupunkiin oli minulla romanttinen kuva päässä, miltä kaupunki näyttää. Kuvittelin pientä kylää muutamien hotellien kanssa ja että kaikki kaupungin asukkaat työskentelevät jollain tavalla turismin kanssa tai viljelevät maata ja kulkevat lappuhaalareissa kylällä. Todellisuus oli jotain aivan muuta. Niagara Falls:in etelä puolella on Buffalon kaupunki, jonka läpi ajoimme mennessä ja olin todella kauhuissani että mihin sitä nyt oikein ollaan tultu. Buffalon kaupunki näytti osittain autioituneelta ja täynnä isoja tehtaita. Osa tehtaistakin oli tyhjillään. Noh, ajattelin että ei Niagara Falls ole samanlainen. 

En usko että pystyn ikinä kuvailemaan Niagara Falls:in kaupunkia sanoin, se pitää kokea itse. Kylässä ei varsinaisesti ole keskustaa - on kauppakeskittymä, muttei keskustaa. Sen sijaan koko kaupunki on täynnä hienoja omakotitaloja, sellaisia amerikkalaisia isoja leffaomakotitaloja, mutta vain noin joka kolmannessa asuu joku. Loput on autioina vanerilevyt ikkunoiden tilalla. Kun kävimme ruokakaupassa hakemassa olutta ja pysähdyimme muutamassa eri kaupassa ja huoltoasemalla, kun ei meinannut löytyä hyvää olutta, oli olo todella turvaton. Jokaisessa kadunkulmassa hengaili joku koditon ja pyysi hakee viinaa hänelle kun viinakaupan myyjät eivät enää myyneet tai halusi meiltä jotain muuta. Harmikseni en tajunnut ottaa kuvaa "kaupungista" illalla kun oli hämärää, tihkusade ja autioilla kaduilla pyöri pelkästään tyhjät muovipussit. Kävimme sitten lähtiessä napsasemassa muutaman kuvat kun oli kaunis auringon paiste. 

Syy kaupungin autioitumiseen on korruptio. Suomalaisena tämä on täysin absurdi käsite ja tuntuu ihan hassulta että rahat menisivät jonkun omaan taskuun eikä esimerkiksi kestävään kehitykseen - työpaikkoihin ja talouden kasvattamiseen. En halua tästä kirjottaa sen enempää, koska haluan pitää blogin erillään koulusta/työstäni ja haluan että blogissa aiheina on vapaa-aika, eikä politiikka siihen oikein sovi. Mutta, halusin kuitenkin näyttää mitä lomamatkallani näin ja yrittää kertoa miltä minusta tuntui tässä erikoisessa kaupungissa. 

Kun maanantai-iltana kävimme ensin syömässä ja ajoimme aution kaupungin läpi kasinolle, ei yhtäkkiä kasinolla meinannut löytyä parkkipaikkaa. Ilmeisesti koko kaupunki käy pelaamassa kun ei ole muutakaan tekemistä.. 

Täällä kotona vietämme vapaaviikonloppua ja eilen kävimme vaeltamassa. Tänään on edessä meidän sängyn patjojen vaihto. Heräsin tänä aamuna viideltä kun selkään koski ihan tuhottomasti. Niagaran putouksilla olimme yötä Airbnb:n kautta Jordan nimisen miehen luona ja hänellä oli aivan superihana sänky. Kotiinpaluu toi tiedon paremmasta ja uskomme että elämänlaatu paranee huomattavasti jos vaihdamme patjat. Amerikoissa kaikki on mahdollista - viemme patjan takaisin, ilman kuittia ja se on ihan ok :) Ajattelin että voitaisiin käydä kokeilemassa samalla IKEA:n patjoja, jos ne olis yhtään sen parempia. Ja voimme samalla käydä syömässä lihapullia! 

Hyvää sunnuntain jatkoa!
Camilla

Translate: We had no idea that the town of Niagara Falls would be so shady and I wanted to show the other side of the Falls. The town is a ghost town and we didn't feel safe there at all. You probably can't see it from the pictures good enough but most houses are deserted.  

Niagaran putoukset

Niagaran putoukset sijaitsee Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla, New Yorkin osavaltiossa näin Yhdysvaltain näkökulmasta. Putoukset sijaitsee niinkin mielenkiintoisessa kaupungissa kuin Niagara Falls:ssa, sekä Yhdysvaltain että Kanadan puolella. Putoukset oli must see-listallani päivästä yksi, kun saavuin tänne amerikoihin tammikuussa ja kun vihdoinkin kalenteriin avautui kolmen päivän vapaa, en epäröinyt hetkeäkään varata matkan. Googletettuani pari päivää aluetta tuli selväksi että jos haluaa kokea koko komeuden putouksista on mentävä Kanadan puolelle katsomaan tätä luonnon ihmettä. Kanadaan mennessä suomalainen ei tarvitse viisumia, mutta takaisinpäin tullessa Yhdysvaltoihin pitää viisumit olla kunnossa. 

Kesäsesongin aikaan alueella on tarjolla vaikka mitä veneajelua ja rajanylityksen voi jättää väliin (jos esimerkiksi ei ole asiaa Kanadan puolelle - viisumi uupuu yms.), mutta näin talvella ei pääse veneajelulle. Kävimme myös vaihtoehto B:n läpi, että mitä jos lähtisimmekin vasta toukokuussa? Noh, Airbnb:n kautta löysin aivan ihanan omakotitalo/bed and breakfast-majoituksen todella halvalla, mutta toukokuussa hinta kolminkertaistui, joten päädyimme lähtemään tänä maaliskuisena maanantaina :) Sääennusteet eivät olleet meidän puolella ja pakkasin lämmintä ja vedenpitävää mukaan.

Lähdimme matkaan maanantaiaamuna puoli seitsemän aikaan Virginiasta tarkoituksena pysähtyä matkalla ainoastaan vessatauoilla. Tein meille todella runsaat eväät ja keitin kahvia termariin, ettei tule ylimääräisiä taukoja ajamisessa ja yllättäviä rahareikiä. Kaikki meidän lomamatkat perustuu tarkkaan budjettiin ja yritän muutenkin pitää ylimääräiset menot kurissa, ettei jouduta vararikkoon puolin sun toisin.

Menomatka meni todella leppoisasti poutasäässä ja sain kokea kolme uutta osavaltiota matkan aikana. Ajoimme Marylandin, Pennsylvanian läpi New Yorkin osavaltioon ja maileja tuli n. 400, eli n 644 kilometriä. Koska pysähdyksiä ei tarvittu kuin muutama, olimme perillä iltapäivästä, joskus kolmen maissa. Olen ottanut tavaksi käydä ensin kohteen turisti-infossa kyselemässä, mitä kohteella on heidän mielestä parasta tarjolla. Tällä kertaa oli hyvä että olin googlettanu vähän sitä sun tätä, koska rouvalla oli paljon muuta näytettävää kuin ilmaiset turistinähtävyydet. Mm. uusi ostoskeskus olisi kuulemma pitänyt käydä katsomassa. Me ei käydä shoppailemassa juurikaan koskaan, joten se vinkki meni kyllä meillä ihan harakoille. Onneksi osasin kysyä kysymyksiä parhaimmista paikoista, mistä nähdä putoukset, koska muuten olisimme olleet kartta kädessä pyörimässä ympäri kaupunkia etsien näköalapaikkoja. Ja onneksi rouva näytti mihin kannattaa jättää auto parkkiin, ettei tarvitse maksaa ylimääräistä auton pysäköinnistä. 

On the US side of the Falls.

The American Falls

Ei muuta kun auto parkkiin ja putouksille. Sää oli poutainen meidän onneksemme, mutta tuuli oli kova ja kylmä. Laitoimme reippaasti vaatetta päälle ja kävelimme Yhdysvaltain puolella n. 1,5 tuntia. Voisi melkein sanoa että alue oli tyhjä - muutamia turisteja käveli siellä täällä ja oli ihana olla rauhassa. Voin vaan kuvitella miten paljon turisteja kaupungissa on kesällä. Kävelimme siis Rainbow-sillalta rantaa pitkin aina Goat Island-saarelle asti (kts. kartta) ja kuvien ottamisten ja ihmettelyjen kanssa tämä kesti siis tuon 1,5 tuntia. Alue ei siis todellakaan ole iso ja kuka vaan pystyy kävelemään (tai rullailemaan pyörätuolissa) nämä etäisyydet. Alueella on kaksi isoa putousta ja yksi pieni (riippuu mistä näkökulmasta tätä nyt sitten katsoo) - Amerikkalainen putous ja Hevosenkenkä putous (Kanadan puolella), sekä Morsiammen huntu-putous Goat Island:in ja Luna Islandin välissä.

Talvi on tänä vuonna ollut melko rankka Niagaran putouksilla ja lunta oli todella satanut reippaasti. Joku saattaa muistaa uutisista, kuinka putoukset olivat jäässä vielä jokunen kuukausi sitten ja sen kyllä huomasi. Jos tarkkaan katsoo kuvia, saattaa nähdä lumilohkareen amerikkalaisen putouksen päällä ja Amerikkalaisen putouksen edessä on jäätä vielä todella paljon! Sanotaan että putoukset näkee parhaiten Kanadan puolelta, mutta sen voiman tuntee Yhdysvaltain puolelta. Tämän väitteen voin allekirjoittaa :) Harmiksemme Luna-saarelle ei päässyt kävelemään, eikä Amerikkalaisen putouksen alapuolelle lumen ja jään takia. Luna-saarella lunta oli arviolta kolme metriä ja olisi ollut äärettömän vaarallista mennä sinne seikkailemaan. Mutta, ei harmita yhtään että kävimme putouksilla tähän aikaan vuodesta! Oli ihan mieletöntä nähdä metrien ja metrien paksuiset jäälohkareet putouksilla ja kuulla kuinka valtavat lohkareet irtoaa jäämassasta ja putoaa veteen - mahtavaa kerta kaikkiaan! 

The American Falls from Goat Island. 

The American Falls. Luna Island in front of us.

The Horseshoe Falls and Canada.

Saavuttuamme takaisin autolle oli aika käydä viemässä tavarat talolle, mistä vuokrasimme Airbnb:n kautta huoneen yöksi ja esittäytymässä talon isännälle. Talo oli aivan superihana ja huone todella viihtyisä. Saimme illaksi muutaman ravintolasuosituksen ja suuntasimme kaupungille. Söimme tapaksia ja joimme hyvää viiniä. Kyllä kelpasi kunnon ruoka pitkän ajomatkan jälkeen! Kävimme vielä kasinolla yrittäen voittaa matkarahat takaisin, mutta tasan meni voitot ja rahat, mitkä pistimme peleihin. Istuimme vielä iltaa isäntämme kanssa talolla ennen nukkumaanmenoa ja oli ihan mieletöntä löytää niinkin pienestä kaupungista ihka oikea stunttinäyttelijä Hollywoodista asti ;) 

Little Italy through Airbnb. Highly recommended!!

Tiistaiaamu valkeni poutaisena yön sateen jälkeen ja koska emme olleet ostaneet aamiaista talolle, päätimme juoda kahvit talolla ja lähteä metsästämään pannukakkuja Kanadasta. Muun talon väen vielä nukkuessa pakkasimme kimpsut ja kampsut ennen kahdeksaa ja lähdimme ylittämään Rainbow-siltaa kävellen. Suomalainen ei tosiaan tarvitse Kanadaan viisumia ja ylitys oli erittäin kivuton. Maisemat sillalta oli henkeäsalpaavat, eikä sateenvarjoa olisi tarvinnut ollenkaan! Kävelimme aina Hevosenkenkä-putouksille asti muutaman matkamuistomyymälän kautta, jonka jälkeen mahaa kurni jo kovasti. Onneksi lähistöllä on paljon hotelleja ja aamiaisravintolan löytäminen ei ollut vaikeaa :) Tyttö sai pannareita ja kahvia! Nam! Vyöryimme mäkeä alas Rainbow-sillalle takaisin ja ylitimme rajan samalta sillalta mistä tulimmekin. Olin todella hermostunut, kuinka minun käy passintarkastuksessa, koska en ollut aivan varma käytännöstä, mutta ilmeisesti viisumini on ihan kunnossa ja kunhan vakuutan sedälle etten ole jäämässä Yhdysvaltoihin vaan palaamassa Suomeen, ei minulla ole mitään hätää. 

The Falls from the Rainbow Bridge.

Rainbow Bridge and Canada.

American Falls from Canada.

Horseshoe Falls from Canada.

Niagara Falls from Canada.

The American Falls from Canada.

The Horseshoe Falls from Canada.

The Horseshoe Falls from Canada.

Koska meillä ei oikeastaan enää ollut mitään muuta, mitä olisimme halunneet käydä katsomassa Niagara Falls:ssa, lähdimme ajamaan kotiin päin. Tällä kertaa ajoimme eri reittiä kotiin ja navigaattori käytti meitä pikkukylissä ja ajoimme pikkuteitä aina Punxsutawney:n kylään asti. Punxsutawney:n kylä on tunnettu murmelistaan, josta kirjoittelin täällä aikaisemmin. Kylä on pieni ja tunnettu ainoastaan murmelistaan. Helmikuussa murmeli kaivautuu ulos kolostaan ja ennustaa talven loppumisesta. Sanomattakin selvää että koko kaupunki on pelkkää murmelia täynnä. Niin, ja kaikkihan on nähnyt elokuvan - mitä minä tässä enää siitä selitän :D Muutama kuva visiitistämme. Ja pääsin vihdoin kunnon Diner:iin syömään!! 

Illallinen Dinerissä Punxsutawney:n kylässä / Dinner at a Diner in Punxsutawney. 

Lasku oli hurjat 21 dollaria veroineen ja tippeineen kahdelta nälkäiseltä! / Our bill was 21 dollars, incl. the tax and the tip for two very hungry people!

Kaiken kaikkiaan loma oli aivan superihana ja vaikka ajomatka oli raskas, oli se ehdottomasti sen arvoinen! Jopa miehen mielestä, vaikka hän ensin epäröi kun ilmoitin mihin ollaan menossa. Keskiviikko meni täysin lepäillessä, sen verran verottaa ajaminen. Seuraavaksi odotellaan Louisianan lomaa ja 17 tunnin ajomatkaa ;)

Mahtavaa viikonloppua!
Camilla

Translate: We took a short trip to the Niagara Falls this week and loved it! We even went to Canada to see the Falls. On our way back we stopped at Punxsutawney :)