Showing posts with label Ravintolat. Show all posts
Showing posts with label Ravintolat. Show all posts

Friday, March 20, 2015

Niagaran putoukset


Niagaran putoukset sijaitsee Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla, New Yorkin osavaltiossa näin Yhdysvaltain näkökulmasta. Putoukset sijaitsee niinkin mielenkiintoisessa kaupungissa kuin Niagara Falls:ssa, sekä Yhdysvaltain että Kanadan puolella. Putoukset oli must see-listallani päivästä yksi, kun saavuin tänne amerikoihin tammikuussa ja kun vihdoinkin kalenteriin avautui kolmen päivän vapaa, en epäröinyt hetkeäkään varata matkan. Googletettuani pari päivää aluetta tuli selväksi että jos haluaa kokea koko komeuden putouksista on mentävä Kanadan puolelle katsomaan tätä luonnon ihmettä. Kanadaan mennessä suomalainen ei tarvitse viisumia, mutta takaisinpäin tullessa Yhdysvaltoihin pitää viisumit olla kunnossa. 



Kesäsesongin aikaan alueella on tarjolla vaikka mitä veneajelua ja rajanylityksen voi jättää väliin (jos esimerkiksi ei ole asiaa Kanadan puolelle - viisumi uupuu yms.), mutta näin talvella ei pääse veneajelulle. Kävimme myös vaihtoehto B:n läpi, että mitä jos lähtisimmekin vasta toukokuussa? Noh, Airbnb:n kautta löysin aivan ihanan omakotitalo/bed and breakfast-majoituksen todella halvalla, mutta toukokuussa hinta kolminkertaistui, joten päädyimme lähtemään tänä maaliskuisena maanantaina :) Sääennusteet eivät olleet meidän puolella ja pakkasin lämmintä ja vedenpitävää mukaan.

Lähdimme matkaan maanantaiaamuna puoli seitsemän aikaan Virginiasta tarkoituksena pysähtyä matkalla ainoastaan vessatauoilla. Tein meille todella runsaat eväät ja keitin kahvia termariin, ettei tule ylimääräisiä taukoja ajamisessa ja yllättäviä rahareikiä. Kaikki meidän lomamatkat perustuu tarkkaan budjettiin ja yritän muutenkin pitää ylimääräiset menot kurissa, ettei jouduta vararikkoon puolin sun toisin.

Menomatka meni todella leppoisasti poutasäässä ja sain kokea kolme uutta osavaltiota matkan aikana. Ajoimme Marylandin, Pennsylvanian läpi New Yorkin osavaltioon ja maileja tuli n. 400, eli n 644 kilometriä. Koska pysähdyksiä ei tarvittu kuin muutama, olimme perillä iltapäivästä, joskus kolmen maissa. Olen ottanut tavaksi käydä ensin kohteen turisti-infossa kyselemässä, mitä kohteella on heidän mielestä parasta tarjolla. Tällä kertaa oli hyvä että olin googlettanu vähän sitä sun tätä, koska rouvalla oli paljon muuta näytettävää kuin ilmaiset turistinähtävyydet. Mm. uusi ostoskeskus olisi kuulemma pitänyt käydä katsomassa. Me ei käydä shoppailemassa juurikaan koskaan, joten se vinkki meni kyllä meillä ihan harakoille. Onneksi osasin kysyä kysymyksiä parhaimmista paikoista, mistä nähdä putoukset, koska muuten olisimme olleet kartta kädessä pyörimässä ympäri kaupunkia etsien näköalapaikkoja. Ja onneksi rouva näytti mihin kannattaa jättää auto parkkiin, ettei tarvitse maksaa ylimääräistä auton pysäköinnistä. 


On the US side of the Falls.

The American Falls

Ei muuta kun auto parkkiin ja putouksille. Sää oli poutainen meidän onneksemme, mutta tuuli oli kova ja kylmä. Laitoimme reippaasti vaatetta päälle ja kävelimme Yhdysvaltain puolella n. 1,5 tuntia. Voisi melkein sanoa että alue oli tyhjä - muutamia turisteja käveli siellä täällä ja oli ihana olla rauhassa. Voin vaan kuvitella miten paljon turisteja kaupungissa on kesällä. Kävelimme siis Rainbow-sillalta rantaa pitkin aina Goat Island-saarelle asti (kts. kartta) ja kuvien ottamisten ja ihmettelyjen kanssa tämä kesti siis tuon 1,5 tuntia. Alue ei siis todellakaan ole iso ja kuka vaan pystyy kävelemään (tai rullailemaan pyörätuolissa) nämä etäisyydet. Alueella on kaksi isoa putousta ja yksi pieni (riippuu mistä näkökulmasta tätä nyt sitten katsoo) - Amerikkalainen putous ja Hevosenkenkä putous (Kanadan puolella), sekä Morsiammen huntu-putous Goat Island:in ja Luna Islandin välissä.



Talvi on tänä vuonna ollut melko rankka Niagaran putouksilla ja lunta oli todella satanut reippaasti. Joku saattaa muistaa uutisista, kuinka putoukset olivat jäässä vielä jokunen kuukausi sitten ja sen kyllä huomasi. Jos tarkkaan katsoo kuvia, saattaa nähdä lumilohkareen amerikkalaisen putouksen päällä ja Amerikkalaisen putouksen edessä on jäätä vielä todella paljon! Sanotaan että putoukset näkee parhaiten Kanadan puolelta, mutta sen voiman tuntee Yhdysvaltain puolelta. Tämän väitteen voin allekirjoittaa :) Harmiksemme Luna-saarelle ei päässyt kävelemään, eikä Amerikkalaisen putouksen alapuolelle lumen ja jään takia. Luna-saarella lunta oli arviolta kolme metriä ja olisi ollut äärettömän vaarallista mennä sinne seikkailemaan. Mutta, ei harmita yhtään että kävimme putouksilla tähän aikaan vuodesta! Oli ihan mieletöntä nähdä metrien ja metrien paksuiset jäälohkareet putouksilla ja kuulla kuinka valtavat lohkareet irtoaa jäämassasta ja putoaa veteen - mahtavaa kerta kaikkiaan! 


The American Falls from Goat Island. 

The American Falls. Luna Island in front of us.


The Horseshoe Falls and Canada.

Saavuttuamme takaisin autolle oli aika käydä viemässä tavarat talolle, mistä vuokrasimme Airbnb:n kautta huoneen yöksi ja esittäytymässä talon isännälle. Talo oli aivan superihana ja huone todella viihtyisä. Saimme illaksi muutaman ravintolasuosituksen ja suuntasimme kaupungille. Söimme tapaksia ja joimme hyvää viiniä. Kyllä kelpasi kunnon ruoka pitkän ajomatkan jälkeen! Kävimme vielä kasinolla yrittäen voittaa matkarahat takaisin, mutta tasan meni voitot ja rahat, mitkä pistimme peleihin. Istuimme vielä iltaa isäntämme kanssa talolla ennen nukkumaanmenoa ja oli ihan mieletöntä löytää niinkin pienestä kaupungista ihka oikea stunttinäyttelijä Hollywoodista asti ;) 


Little Italy through Airbnb. Highly recommended!!
Tiistaiaamu valkeni poutaisena yön sateen jälkeen ja koska emme olleet ostaneet aamiaista talolle, päätimme juoda kahvit talolla ja lähteä metsästämään pannukakkuja Kanadasta. Muun talon väen vielä nukkuessa pakkasimme kimpsut ja kampsut ennen kahdeksaa ja lähdimme ylittämään Rainbow-siltaa kävellen. Suomalainen ei tosiaan tarvitse Kanadaan viisumia ja ylitys oli erittäin kivuton. Maisemat sillalta oli henkeäsalpaavat, eikä sateenvarjoa olisi tarvinnut ollenkaan! Kävelimme aina Hevosenkenkä-putouksille asti muutaman matkamuistomyymälän kautta, jonka jälkeen mahaa kurni jo kovasti. Onneksi lähistöllä on paljon hotelleja ja aamiaisravintolan löytäminen ei ollut vaikeaa :) Tyttö sai pannareita ja kahvia! Nam! Vyöryimme mäkeä alas Rainbow-sillalle takaisin ja ylitimme rajan samalta sillalta mistä tulimmekin. Olin todella hermostunut, kuinka minun käy passintarkastuksessa, koska en ollut aivan varma käytännöstä, mutta ilmeisesti viisumini on ihan kunnossa ja kunhan vakuutan sedälle etten ole jäämässä Yhdysvaltoihin vaan palaamassa Suomeen, ei minulla ole mitään hätää. 


The Falls from the Rainbow Bridge.

Rainbow Bridge and Canada.


American Falls from Canada.

Horseshoe Falls from Canada.

Niagara Falls from Canada.

The American Falls from Canada.

The Horseshoe Falls from Canada.


The Horseshoe Falls from Canada.





Koska meillä ei oikeastaan enää ollut mitään muuta, mitä olisimme halunneet käydä katsomassa Niagara Falls:ssa, lähdimme ajamaan kotiin päin. Tällä kertaa ajoimme eri reittiä kotiin ja navigaattori käytti meitä pikkukylissä ja ajoimme pikkuteitä aina Punxsutawney:n kylään asti. Punxsutawney:n kylä on tunnettu murmelistaan, josta kirjoittelin täällä aikaisemmin. Kylä on pieni ja tunnettu ainoastaan murmelistaan. Helmikuussa murmeli kaivautuu ulos kolostaan ja ennustaa talven loppumisesta. Sanomattakin selvää että koko kaupunki on pelkkää murmelia täynnä. Niin, ja kaikkihan on nähnyt elokuvan - mitä minä tässä enää siitä selitän :D Muutama kuva visiitistämme. Ja pääsin vihdoin kunnon Diner:iin syömään!! 






Illallinen Dinerissä Punxsutawney:n kylässä / Dinner at a Diner in Punxsutawney. 

Lasku oli hurjat 21 dollaria veroineen ja tippeineen kahdelta nälkäiseltä! / Our bill was 21 dollars, incl. the tax and the tip for two very hungry people!
Kaiken kaikkiaan loma oli aivan superihana ja vaikka ajomatka oli raskas, oli se ehdottomasti sen arvoinen! Jopa miehen mielestä, vaikka hän ensin epäröi kun ilmoitin mihin ollaan menossa. Keskiviikko meni täysin lepäillessä, sen verran verottaa ajaminen. Seuraavaksi odotellaan Louisianan lomaa ja 17 tunnin ajomatkaa ;)

Mahtavaa viikonloppua!
Camilla

Translate: We took a short trip to the Niagara Falls this week and loved it! We even went to Canada to see the Falls. On our way back we stopped at Punxsutawney :)

Friday, February 27, 2015

Iltapäivä ja ilta Bourbon Street:llä


Täällä ollaan viihdytetty vieraita ja blogi on nyt jäänyt vähän tauolle. Valmistelin tällaista tilannetta varten yhden postauksen New Orleansista ja voisin julkaista sen tähän väliin. Hauskaa on ollut ja ollaan ehditty parin päivän aikana vieraiden kanssa tehdä vaikka mitä! Kävimme NHL-pelissä, ampumaradalla ja noin sadassa eri kaupassa ostoksilla :) Mutta tähän väliin kuitenkin vielä Louisiana terveisiä:

Suuntasimme tuhkakeskiviikkona New Orleansin keskustaan karnevaalipölyn laskeuduttua. Emme halunneet jäädä jalkoihin laskiaistiistain paraateissa, on kuulemma liian vaarallista. Ei kannata ottaa turhia riskejä. Ja sitä paitsi sää oli paljon parempi keskiviikkona kuin tiistaina. Aurinko paistoi koko päivän ja nautimme olostamme. Pysäköimme auton ennaltamaksettuun autotalliin aivan kaupungin ytimeen Saks Fifth Avenue:n pysäköintihalliin. Iltapäivän ensimmäinen aktiviteetti oli Bloody Mary:n tilaaminen kioskista. Mikä sen mukavampaa kuin iltapäivän auringossa käveleminen Bloody Mary kädessä. Saimme nauttia katutaiteesta ja kauniista ranskalaiskortteleiden arkkitehtuurista. Ruokaa oli tarjolla vaikka minkälaista, mutta päädyimme voileipiin ja keittoon. 






Oloni oli flunssainen koko päivän, mutta onneksi lääke ei ollut kaukana. Tilasimme Bourbon Street:ltä Käsikranaatti-drinkit (Handgrenade) ja flunssa oli muutaman minuutin kuluttua kuin kaunis muisto vain. En ollut ikinä kuullutkaan koko juomasta ja onneksi googletin ainekset vasta seuraavana päivänä - sama ajatus kuin Long Islan Iced Tea, vähän kaikkee ja vähemmän limua :D Käsikranaatti oli hyvä aloitus ennen kasinoon siirtymistä. Olo oli voittamaton ja voitimme hyvin heti ensimmäisessä pöydässä, kunnes kävi köpelösti. Onneksi voitin ruletissa rahamme takaisin. Oli kiva pitkästä aikaa käydä kasinolla, viime kerrasta olikin liian kauan. 






Kävimme vielä illallisella Brennans-ravintolassa ja söin ensimmäistä kertaa sammakonreisiä. Vähän niinkun kanansiipiä olisi syönyt. Pidin perslijakastikkeesta paljon ja mielestäni sitä voisi käyttää kanansiipien kanssa myös. Illallisen jälkeen suuntasimme takaisin Houmaan ja kyllä nukutti sinä yönä kaiken sen kävelyn jälkeen.

Nyt on taas aika lähteä kaupungille, vieraat haluaa nähdä mahdollisimman paljon - viikko on lyhyt aika ottaa lomakohde haltuun :) Hyvää loppuviikkoa!

Camilla

Translate: Since we have guests from Finland this week the blog has been on a vacation. Before I have more time for the blog I have a post ready about our day in New Orleans. Have a great rest of the week!

Saturday, February 21, 2015

Mitähän sitä tulikaan syötyä?

Mardi Gras donuts 

Kun lähdimme lomalle päätimme jo ennen koneeseen nousemista ettei syödä mitään roskaruokaa, vaikka sehän on paaston edeltävän ajan tarkoitus - syödä itsensä kipeäksi. Kuinka me pärjäsimme? Todella huonosti. Aamusta iltaan söimme ihan mitä vaan oli tarjolla ja ehkä vähän naapurinkin ruokia. Olo on turvonnut ja energiataso on aika pitkälti nolla. Mutta voi että kaikki ruoka oli ihan mielettömän hyvää! Ja nyt vasta ymmärrän mistä mies on perinyt intohimon ruoanlaittoon. Yhtenä päivänä miehen setä saapui lihojen kanssa ja takapiha muuttui keittiöksi. Eikä aikakaan kun talo täyttyi serkuista, lapsista, tädeistä ja naapureista. Aika siistiä minun mielestä :) 

King Cake, donuts and a coffee, what more can a girl ask for?

Ainakin donitseja tuli syötyä reippaalla kädellä ja King Cake-pullaa. Harmikseni en ottanut yhtään kuvaa King Cake-pullakranssista, mutta ylläolevassa kuvassa minulla on King Cake-kakkulaatikko kädessä. King Cake:a syödään koko Mardi Gras juhlallisuuksien ajan. Maistuu korvapuustille ilman kardemummaa ja kranssin voi pyytää joko vaniljakreemillä tai pekaanipähkinätöhnällä täytettynä. Maistoin molempia :) Söin viikon aikana King Cake:a aamupalaks, välipalaks, lounaaks, välipalaks, illalliseks ja iltapalaks. Juuri kun luulin että mitta on täynnä, tuli meille vieraita ja vielä yksi kranssi syötäväksi. Huh sanon minä. 


Hooters chicken wings

En ole aikaisemmin käynyt Yhdysvalloissa lomaillessani Hooters:ssa. Ravintolan erikoisuus on kanansiivet ja voi että oli hyviä! Pidin todella paljon kastikkeista. Oli kiva kun voi tilata eri kastikkeita ja maistaa eri makuja. Okei, ehkä ravintolan erikoisuus ei ole siivet vaan vähäpukeiset tarjoilijatytöt, mutta me kuulemma menimme ravintolaan pelkästään siipien takia... Tiedä häntä sitten... 

Crawfish for lunch


Oikeanpuoleisessa tyhjät kuoret. Tilasimme 2 kiloa rapuja, joista minä söin noin 1,5. Vitsit että oli hyviä!! Suomessa ravut keitetään suola-tilli-liemessä ja minä ainakin pidän siitä tavasta myös, mutta voi että nämä oli maukkaita. Ravut keitetään Cajun-mausteissa ja voin melkein sanoa että oli paras lounas ikinä. Suomalaisena tilasin tietenkin vodkan kylkiäiseksi, eli ei tarvii huolehtia: pidän hyvää huolta suomalaisista juuristani ;) Ravut maksoi 27 dollaria, eli n. 22,5 euroa yhteensä ja muutama dollari maissista ja keitetyistä perunoista. Ei paha..

Crawfish Po-Boys and Seafood Gumbo

Tässä toinen maittava lounas. Katkaravut on maustettu "Blackened"-mausteella ja se oli niin hyvää että tehtiin eilen illalliseksi salaatit, missä meillä oli Blackened katkarapuja. Kupissa on katkarapu Gumbo-keittoa. Gumboa syötiin joka toisella aterialla. Kuulemma kun on kylmä päivä pitää tehdä Gumbo. Näin meillä kotona myös :) En muistanut ottaa appiukkoehdokkaan Gumbosta kuvaa, joten julkaisen tässä kuvan mieheni Gumbosta. 

Chicken and Sausage Gumbo


Beignets and Cafe au lait!

Iltapäiväkahviksi valittiin Beignets:it tiistaina turistikierroksen jälkeen. Beignets:it on donitseja eivätkä maistu oikeastaan miltään sellaisenaan ja päälle ripotellaankin tomusokeria. Ei kuulemma kannata laittaa mustaa päälle jos aikoo syödä leivonnaisia. Muuten, kolme leivonnaista maksoi 2 dollaria... Ei oo hinnalla pilattu ruoka täällä päin maailmaa. 

Baking Beignets


Ihop pancakes!!

En ikinä saa tarpeekseni pannukakuista. Meillä on tapana syödä amerikkalaisia pannareita viikonloppuaamuisin, mutta tässä kuvassa meillä on kai illallinen menossa. Hups. Ihana kun pannareita saa 24h ja tämän ravintolan pannarit on sitten niin hyviä! Minulla mustikkapannarit, mustikkahilloa ja kermavaahtoa. 

Sunday barbeque

Sunnuntaina oli isot grillibileet. Sain maistaa ensimmäistä kertaa hummeria ja oli kyl tosi hyvää. Mies laittoi lautaselleni kaikkea mitä grillissä oli sekä leipää ja uuniperunaa. Kun katsoin lautasta mietin että luultavasti jaksan syödä puolet. Noh, söin kaiken ja miehen jämät. Että sellasta. Nyt voi hyvillä mielin jatkaa normaaliin arkeen ja syödä salaatteja ja neljän viljan puuroa :) Harmikseni flunssa äityi pahaksi viimeisinä päivinä Houmassa ja nyt olen sänkypotilaana. Toivottavasti olo paranee iltaan mennessä, koska meille on tulossa vieraita. Meidän ystävät ovat odottaneet ikuisuuden että saavat hyvää Louisianalaista ruokaa ja koska toimme ison kylmäkassillisen lihoja tullesamme ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin pitää juhlat. Ja saimme kuulla että yhdellä meidän ystävistä on tänään syntymäpäivä, niin mies päätti sittenkin tehdä jälkiruokaa vaikka meidän piti tarjota hedelmiä jälkkäriksi. Onneksi meitä on kahdeksan syöjää, ettei jää yli huomiseksi :)

Sänkypotilas jatkaa telkkarin katselua ja toivottaa hyvää viikonlopun jatkoa kaikille!

Camilla

Translate: So what did we eat on our vacation? After watching the pictures of all that food we ate I kind of understood why we feel so bloated. We had so much good food and I'm happy we had the chance to taste a lot of different foods. Since my cold got worse I had to stay in bed all day yesterday but hoping to feel better tonight because we have friends coming over to taste all that good meat we brought back from Louisiana! Have a good weekend everybody!



Tuesday, February 10, 2015

Jännittävä vuosipäivä

Viikonloppu meni todella nopeasti ja maanantai tuli vähän puskan takaa. Sain todella hyvin luettua koko päivän vaikka mies oli kotona ja lähti vasta äsken yövuoroon. Mielenkiintoista jäädä ekaa kertaa yksin kotiin yöksi. Onneksi tuli treenattua aamulla sen verran kovat treenit etten usko etteikö uni tulisi illalla. Mutta se tästä päivästä. Perjantai oli aivan super kiva päivä! Mies halusi juhlistaa vuosipäivää viemällä minut ampumaradalle. Olen kerran aikaisemmin ollut ampumaradalla, mutten ampunut yhtäkään laukausta. Olin ihan superinnoissani koko aamun ja treenikin kulki tosi hyvin kun tiesi että on hauska päivä tiedossa. Harjoiteltiin ensin kotona aseen käsittelyä, ettei radalla mene aikaa uuden oppimiseen. Ampumarata oli sisätiloissa ja tosi siisti. Olin todella hermostunut, mutta kun sain aseen ladattua olin tyyni eikä jännittäny ampua. Kuulemma naiset on ekakertalaisina vähemmän hermostuneita kuin miehet. Miehet ei kuuntele ja alkavat vaan ampumaan. Naiset kuuntelevat ohjeita ja kyselevät enemmän kuin miehet. En halua kerskua, mutta kolmas luoti meni suoraan oranssin alueen X:n läpi. Ei huono ensikertalaiselta :)


Minun luodin reikä ei vasemmanpuoleisesta näy, koska mies ampui rikki koko oranssin alueen, mutta oikeanpuoleisesta näkyy minun ampuma reikä. Lähempi kuva alhaalla. 


Harmi että ampumaradalla ei saanut ottaa valokuvia tai videokuvaa. Olisi ollut hauska nähdä, miltä näytän kun ammun. Ja nähdä mitä teen väärin, kun en osu mihin tähtään. No, mutta onneksi sain hyviä ohjeita vierestä ja opin paljon.

Meillä meni ampumaradalla vähän pitkäksi ja käytiin kotona vaan vaihtamassa vaatteet ja juotiin skumpat kiireessä ennen kun suunnattiin ravintolaan illalliselle. Löysin netistä todella viihtyisän kreikkalaisen ravintolan 10 minuutin kävelymatkan päästä meidän asunnolta. Ravintolan konsepti oli meidän mieleen - annokset on pieniä ja niitä tilataan 1,5 per ruokailija. Illallinen oli todella miellyttävä ja päädyttiin vielä kuuntelemaan live bändiä loppuillasta. 


Kaiken kaikkiaan päivä oli erittäin onnistunut. Nyt jään odottelemaan uuden televisio-sarjan alkamista. Better Call Saul alkaa puolen tunnin päästä enkä malta odottaa! Breaking Bad oli yksi parhaimmista sarjoista ikinä ja odotan Saulilta aika paljon :) Harmi että miehen pitää olla töissä tänä iltana, mutta onneksi huomenna tulee uusintana. En tiedä onko Saul jo Netflixissä, mutta toivottavasti se näkyy Suomessa pikapuolin.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
Camilla

Translate: We had a great anniversary day. Went to the shooting range in the afternoon and then had dinner at a Greek restaurant. Now I'm waiting for Better Call Saul to begin :)



Monday, February 2, 2015

Ravintoloita ja leipomista

Claredon, Virginia

Hyvää Groundhog-päivää (Murmelin päivää)! Ilmeisesti talvi on ohi, koska murmeli ei nähnyt varjoaan tänä aamuna :)

Onpas ollut tapahtumarikas viikonloppu! Aloitin viikonlopun vieton jo torstaina puolen päivän jälkeen, kun mies tuli aikaisemmin töistä potemaan kovaa migreeniä. Mies jäi nukkumaan ja minä sain auton käyttöön, jei! Olin suunnitellut koko viikon leipomista ja pääsin ihan yksin kauppaan pyörimään ilman että joku hengittää niskaan koko ajan. Esimmäinen kuva on naapurikaupungista, Claredonista. Claredon on kaunis kaupunki, kauniimpi kuin Court House, missä me asustelemme. Court House on (kuten nimikin jo kertoo) täynnä virastotaloja, eikä ole kovin inspiroivaa... Tykkään kävellä Claredoniin ihan vaan pyörimään kauppoihin tai metsästämään kivaa ravintolaa illallista varten. 

Torstain missio oli leivontatarvikkeet. Amerikkalaiset leipovat useimmiten "lisää vain vesi"-leivonnaisia ja kun suomalaisena on tottunut että jauhoja löytyy montaa eri sorttia, niin teki vähän tiukkaa löytää kaikki tarvikkeet. Kolme kauppaa (plus alko) ja minulla oli kaikki kamat kasassa. 

Perjantaina käytiin ensin kampaajalla ja muilla asioilla Woodbridge:ssa. Ei saatu VIELÄKÄÄN meidän ruokapöytää ja meillä alkaa olemaan hermot aika kireenä. Tämä piknik-ruokailu sohvalla alkaa olemaan vanha juttu jo... Koska ei saatu pöytää perjantaina, päätin että menemme ulos syömään. Ensin lounas Popeyes-pikaruokaravintolassa ja illallinen Cheesecake Factory-ravintolassa. Teen postauksen erikseen pikaruokaravintoloista, joten mainittakoon tässä vaiheessa että Popeyes on frittikanaan erikoistunut pikaruoka-ketju. Cheesecake Factory taas on minun lemppariravintoloita Yhdysvalloissa, koska heillä annoskoot on tarpeeksi isoja myös minulle ;) Nimi saattaa hieman hämätä. Vaikka ravintola on erikoistunut juustokakkuihin, on ravintolassa tarjolla mahdottoman iso ruokalista, josta jokainen varmastilöytää mieluisen annoksen. Koska ketju on laaja ja ravintolat valtavan kokoisia, on palvelu (suurimmaksi osaksi) tasalaatuista ja tietää mitä saa kun kävelee ovesta sisään. Vähän niinkun Rosso, mutta hieman tasokkaampaa... Tai noh, tason voi määrittää monella eri tavalla. Minulla oli omasta mielestäni siistit vaatteet, korkokengät ja olin jopa laittanut hiukset nätisti, kun taas molemmissa naapuripöydissä asiakkailla oli valkoiset lenkkarit sekä verkkarit jalassa. Mutta toisaalta, olemmehan me amerikassa... 



Cheesecake Factory, Claredon, Virginia

Ennen illallista sain vihdoinkin aikaiseksi leipoa ja voi että kun tuli hyvä fiilis!! Olen varmaan viimeksi leiponut vuosi sitten laskiaispullia, jos mokkapaloja ei lasketa tai jotain synttärikakkuja... Kun saavuin tänne Yhdysvaltoihin kolme viikkoa sitten, tunsin heti oloni kotoisaksi - kotini ei ole enää Haagassa vaan mieheni luona. Mutta leipominen tuo vielä voimakkaamman tunteen siitä että on kotona. 

First batch of Runebergin torttu

Ensimmäinen satsi Runebergin torttuja sitten 2002-2004 vuosien leipurikoulua. Rakenne oli aivan uskomattoman hyvä! Tortut ei noussu, mutta se ei haitannut yhtään, oli ihan super hyviä. En tiedä mikä aivopieru minulle iski perjantaina. Ajattelin että nämä 12 Runebergin torttua riittää hyvin vielä maanantai-tiistai-akselille ja voin syödä torttuja opiskelun lomassa. Kuinka väärässä olinkaan. Lauantaiaamuna torttuja oli jäljellä kaksi. Itse sain maistaa yhteensä kolme torttua. Ei muuta kuin leipomaan lisää. Tällä kertaa tein tupla-annoksen ja tortuista tuli korkeampia. 

Second batch of Runebergin torttu


"Jos Luoja antoi minulle suomalaisen tyttöystävän, joka leipoo, niin aion syödä kaikki tarjolla olevat leivonnaiset" kuului vastaus kun kysyin, eikö sinulla ole minkäänlaista itsekuria, kun toisen satsin tortut oli kadonnut sunnuntai-iltapäivään mennessä. Mitä tohon nyt sitten tulisi vastata...? 

Lisää viikonlopun tapahtumia tulossa, kunhan saan kirjoitettua postaukset valmiiksi. Nyt aamu-uinti ja opiskelemaan!

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
Camilla

Translate: Our dining table is still not here, so we were forced to eat out on Friday both lunch and dinner. I also did some baking. The first batch of Runebergin torttu on Friday came out really good but very low. The dough didn't rise but luckily (?) I got a second chance on Saturday since the first 12 cakes were gone... The second batch I doubled the dough and they turned out as good as the first batch but a bit bigger. 

I was told that "If God gave me a Finnish girlfriend who can bake I'm going to eat every single cake you bake" when I asked where all the cakes went... So apparently it has nothing to do with self control. 

Have a great week!